Oikeanlaisten kuulosuojainten valinta on tärkeä riippumatta siitä, työskenteletkö meluisissa ympäristöissä, käytkö konserteissa tai käytätkö ruohonleikkuria kotitontilla. Tässä oppaassa kerromme kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää oikeanlaisten kuulosuojainten valitsemiseksi.

Suurikokoiset, satoja euroja maksavat kuulosuojaimet vai kertakäyttöiset tulpat keltaisesta vaahtomuovista? Markkinoilla on runsain määrin kuulosuojaimia, joista kaikilla on omat, erityiset käyttötarkoituksensa.

Kuulosuojaimia valitessa voi helposti jumittua vertailemaan mahtavia lisätoimintoja, mutta niillä on kuitenkin yksi muita ominaisuuksia tärkeämpi tehtävä – suojata kuuloasi. Tästä syystä jo ennen kuin aloitat eri mallien tarkastelun, sinun kannattaa selvittää, kuinka paljon ääntä haluat vaimentaa ja minkä tyyppinen ääni on kyseessä.

Lue lisää artikkelistamme "Näistä syistä kuulon suojaaminen on tärkeää"

Perustietoa äänen toiminnasta

Halutessasi pystyä erilaisista kuulosuojaimista lukiessasi ymmärtämään, mitä erilaiset lukemat tarkoittavat, sinulla on oltava hieman perustietoa äänen toiminnasta.

Näin desibeliasteikko toimii

Äänenä havaitsemamme ilmiöt ovat itse asiassa ilman painevaihteluja. Nämä vaihtelut aikaansaavat värähtelyä tärykalvoilla. Äänenpainetason mittaamiseen käytetään desibeliä (dB). Desibeliasteikolla mitattuna 0 dB:n äänet ovat matalimpia ääniä, jotka ihminen voi havaita, ja noin 140 dB:n tasolla saavutetaan kipukynnys. On tärkeää pitää mielessä, että asteikko on logaritmisesti jäsennelty ja että kaksinkertainen dB-määrä ei tarkoita melutason kaksinkertaistumista. Sen sijaan kaksinkertainen äänenpaine tarkoittaa 3 dB:n nousua asteikolla. Jos esimerkiksi käytät 90 dB:n ruohonleikkuria ja käynnistät toisen samanlaisen, muodostuva kokonaisäänenpaine on 93 dB. Jotta korva voi havaita melutason kaksinkertaistumisen, äänenpaineeseen tarvitaan 10 dB:n lisäys.

Taajuus ja äänenkorkeus

Kuuloa voivat vahingoittaa kaksi tekijää: äänenpaine ja taajuus. Taajuus on paineenvaihtelujen määrä sekunnissa. Mitä enemmän värähtelyä sekunnissa, sitä korkeampi on äänenkorkeus. Matala taajuus tarkoittaa enemmän bassoääniä, korkea taajuus puolestaan heleitä ääniä. Ihminen pystyy havaitsemaan äänet taajuusvälillä 20 Hz–20 000 Hz, mutta korva on herkin välillä 2 000–4 000 Hz. Yleisesti ottaen korva on herkempi korkeille kuin matalille taajuuksille.

Korvan herkkyyden jäljittelemiseksi äänimittauksissa käytetään usein elektronista painotussuodatinta. Tuloksena on a-painotettu tai c-painotettu äänenpainetaso.

  • A-painotussuodatin (dBA) vaimentaa matalampia ja vahvistaa keskikorkeita taajuuksia jäljitelläkseen korvan herkkyyttä heikoille äänille. A-painotettua äänenpainetasoa käytetään yleensä melutason mittaamiseen työpaikoilla.  
  • C-painotussuodatin (dBC) ei vaimenna matalia taajuuksia yhtä paljon, ja sitä käytetään jäljittelemään korvan herkkyyttä korkeille äänille. C-painotettua äänenpainetasoa käytetään yleensä äänipiikkien ja impulssiäänten mittaamiseen.

Näin korkeilta tavanomaiset äänet kuulostavat ympäristössäsi

  • Kiväärin laukaus – 150 dB
  • Suihkumoottori – 130 dB
  • Ukkonen – 120 dB
  • Sirkkeli – 110 dB
  • Moottorisaha – 100 dB
  • Ruohonleikkuri – 90 dB
  • Liikenne – 80 dB
  • Keskustelu – 60 dB
  • Tietokoneen näyttö – 30 dB
  • Tietokoneen tuuletin – 10 dB

Yhtäjaksoinen, vaihteleva vai impulssimainen ääni?

Kuuloa suojatessa tärkeää ei ole pelkästään äänen rakenne. Sen lisäksi on myös huomioitava se, kuinka pitkään ja miten usein olet alttiina haitallisille melutasoille. Tässä asiayhteydessä puhutaan yhtäjaksoisesta äänestä, vaihtelevasta äänestä ja impulssiäänestä.

  • Yhtäjaksoinen – keskeytyksetön melu pienillä vaihteluilla, esimerkiksi koneista tai tuulettimista.
  • Vaihteleva – jatkuvasti muuttuvat äänet esimerkiksi koneesta, joka käy eri kierrosluvuilla.
  • Impulssimainen – äkilliset korkeat äänet, kuten laukaukset tai työkalujen kolina.
Kuulosuojaimia valitessa on huomioitava se, kuinka pitkään ja miten usein olet alttiina haitallisille melutasoille.

Ekvivalentti äänenpainetaso

Jos käytät ruohonleikkuria kotitontilla, voit lukea käyttöoppaasta, kuinka monta desibeliä kone tuottaa, ja valita sopivat kuulosuojaimet sen perusteella. Valitessasi kuulosuojaimia työpaikalle asia on monimutkaisempi, koska sinun on varmistettava keskimääräinen äänentaso työpäivän aikana. Lisäksi puhutaan ekvivalenttimelutasosta, jolla tarkoitetaan keskimääräistä äänentasoa tietyn ajanjakson aikana. Ekvivalenttimelutason lisäksi puhutaan myös enimmäisäänitasosta, joka on korkein esiintyvä äänitaso.

Koska a-painotettua äänitasoa käytetään jäljittelemään korvan herkkyyttä heikommille äänille, sitä käytetään melun mittaamiseen työpaikalla. Äänimittaria tai melutasomittaria käyttämällä saadaan vastaava a-painotettu äänenpainetaso esimerkiksi 8 tunniksi (kutsutaan joskus nimellä LpAeq8).

Millainen melutaso on haitallinen?

Kuulon vahingoittumisessa ei ole kyse pelkästään iskuista ja muista äkillisistä korkeista äänistä. Itse asiassa ei vaadita kovinkaan korkeita melutasoja, kun pitkäaikainen altistuminen voi jo olla vahingoksi. Työterveyslaitoksen mukaan yli 85 desibelin melulle kahdeksan tunnin työpäivän aikana altistuvat ovat vaarassa saada kuulovaurioita, mutta herkemmille voi kehittyä kuulovaurioita jo 75–80 desibelissä. Säädösten mukaan työnantajan tulee tarjota kuulosuojaimet työntekijän käyttöön, jos ekvivalentti a-painotettu äänitaso ylittää kahdeksantuntisen työpäivän aikana 80 dB. Kuulosuojaimia tulee käyttää, mikäli ekvivalentti a-painotettu äänitaso ylittää 85 dB.

85 desibelin raja koskee siis keskimääräistä a-painotettua äänitasoa 8 tunnin aikana, mutta lisäksi puhutaan myös äänen puolittamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että hyväksytty altistumisaika puolittuu jokaisen 3 dB:n lisäyksen myötä. 88 dB:n äänitasolla altistumisaika tulee siis puolittaa neljään tuntiin, jotta vaurioitumisriski pysyy muuttumattomana, kun taas 91 dB:n raja on 2 tuntia ja niin edelleen.

Keskimääräisen äänitason lisäksi on myös olemassa sääntöjä enimmäisäänitasosta ja impulssiäänestä. Kuulosuojaimia on käytettävä yli 135 dBC:n impulssiäänten yhteydessä.

Ei vaadita kovinkaan korkeita melutasoja, kun pitkäaikainen altistuminen voi jo olla vahingoksi.

Kuinka paljon kuulosuojaimet vaimentavat?

Jos haluat tietää yksityiskohtaisesti, kuinka paljon kuulosuojaimet vaimentavat, sinun on tarkasteltava kuulosuojainten käyttöopasta tai teknisiä tietoja. Stayprolta löydät ne useimmiten ladattavina PDF-tiedostoina. Tietomateriaaleissa kuulosuojainten vaimennuskyky ilmoitetaan kolmella eri tavalla.

  • APV-arvo (Assumed Protection Value) – ilmaisee odotetun suoja-arvon eri taajuuskaistoilla
  • HML-arvot – Käytetään korkeataajuisen melun (H), keskitaajuisen melun (M) ja matalataajuisen melun (L) odotetun vaimennuksen määrittämiseen.
  • SNR-arvo – SNR-arvo (Single Number Rating) on yksinkertaistettu arvo, joka osoittaa teollisuusmelun odotetun vaimennuksen kuulosuojaimissa.

Mikäli ostat kuulosuojaimet kotikäyttöön, sinun tulee ennen kaikkea ottaa huomioon SNR-arvo. Jos melutaso on 100 dB ja SNR-arvo on 30 dB,  kupujen sisäpuolella koettu melutaso on 70 dB.

6 kuulosuojainten vaimennuskykyyn vaikuttavaa tekijää

  • Istuvuus – ota huomioon, että parta, hiukset ja pään muoto voivat vaikuttaa kuulosuojainten vaimennustehoon.
  • Todellinen käyttö – kuulosuojaimista on hyötyä vain, jos niitä käytetään.
  • Kuulosuojainten valinta – on tärkeää valita olosuhteisiin sopiva suojaus.
  • Asetukset – jotta kuulosuojaimet antavat oikeanlaisen vaimennuksen, ne tulee säätää ja hienosäätää valmistajan ohjeiden mukaisesti.
  • Kuulosuojainten kunto – vahingoittuneet osat tulee vaihtaa heti, kun vahinko on havaittu. Tiivisterenkaat tulee vaihtaa tasaisin väliajoin, jotta ne ovat aina ehjät ja pehmeät.
  • Mahdollinen suojakypärä – jos kuulosuojaimet asennetaan kypärään, kuulosuojainten tulee olla testattu ja hyväksytty käytettäväksi yhdessä kyseisen kypärän kanssa.

Kuvut vai tulpat?

Kuulosuojaimet jaetaan yleensä kupusuojainten ja korvatulppien kategorioihin. Kuvut sulkevat korvat sisäänsä ja tulpat puolestaan sijoitetaan korvakäytäviin. Molemmat suojaavat yhtä hyvin edellyttäen, että vaimennusarvo on sama, joten loppujen lopuksi kyse on henkilökohtaisista mieltymyksistä. Jos työskentelet kuulosuojaimet päässäsi suurimman osan päivästä, voi olla hyvä vaihdella kupujen ja tulppien välillä.

Kupusuojaimet

Kaksi kupusuojainta sulkevat korvat sisäänsä ja ne on usein yhdistetty muovisella tai metallisella kaarella. Päätä vasten asettuva päälakisanka on yleisin, mutta saatavilla on myös niskaan asetettavia kaaria. Tiivisterengas ääntä vaimentavalla materiaalilla sulkee äänen suojainten ulkopuolelle. Kuvut voidaan asentaa myös suojakypärään, mikä on yleinen käytäntö toimialoilla, joita koskee kypäräpakko.

Korvatulpat

Korvatulpat, tai kuulotulpat, asetetaan korvakäytäviin sulkemaan äänet pois. Ne voivat olla joko kertakäyttöisiä tai suunniteltu käytettäviksi useita kertoja.

Korvatulppia on saatavilla kahta mallia: valmiiksi muotoiltuina tai muotoiltavina.

  • Valmiiksi muotoilluissa korvatulpissa voi joko olla useimmille sopimaan tarkoitettu muoto ja koko, tai ne voivat olla yksilöllisesti muotoiltu valamisen jälkeen.
  • Muotoiltavat korvatulpat on valmistettu pehmeästä materiaalista, joka puristuu kokoon ja laajenee korvassa.

Korvatulpat voivat olla irtonaiset tai yhdistetty toisiinsa kaaren avulla. Korvatulpat voivat olla suositeltavia, jos sinun on yhdistettävä kuulosuojaimet silmälasien tai jonkin muun kanssa, joka voi aiheuttaa vuotoja kupusuojaimia käytettäessä. On tärkeää pitää mielessä, että korvatulppien on oltava oikean kokoiset ja istuttava korviin kunnolla halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Väärin käytetyt korvatulpat voivat aikaansaada epäluotettavan turvallisuuden tunteen.

On tärkeää valita kuulosuojaimet, joita haluaa käyttää pidempään

Kuulosuojaimet toimivat vain, jos niitä käytetään. Joka kerta kun kuulosuojaimet otetaan pois paikaltaan tai toista kupua nostetaan, lisääntyy altistuminen haitallisille äänitasoille. Tästä syystä on tärkeää miettiä, mitkä lisäominaisuudet helpottavat kupujen paikallaan pitämistä pidempään. Näitä lisäominaisuuksia voivat olla musiikki, joka tekee työpäivästä miellyttävämmän, älykkäät viestintäratkaisut tai erityisen suuret ja mukavat korvatyynyt mukavuuden parantamiseksi.

Passiivinen vai aktiivinen suojaus?

Sekä kupusuojaimet että korvatulpat voivat olla joko passiivisia tai aktiivisia. Passiivinen suojaus tarkoittaa suojaa, jonka saat äänen absorboituessa matkalla tärykalvoon. Kaikki äänet vaimentuvat yhtä tasaisesti, olipa kyseessä melu, ihmisten puhe tai työkalujen kolina. Passiivinen kuulonsuojaus on kaikkien kuulosuojainten perustana, mutta sitä voidaan täydentää muilla toiminnoilla.

Aktiiviset eli tasosta riippuvaiset kuulosuojaimet mukauttavat vaimennuksen ympäristön mukaan usein täydentämällä passiivista vaimennusta mikrofoneilla, jotka vahvistavat heikkoja ääniä kuulosuojainten kaiuttimessa. Kuulosuojainten rajoitinpiirit varmistavat, ettei ääni koskaan ylitä 82 dB:n rajaa. Aktiivisten kuulosuojainten tarkoituksena on se, että käyttäjä voi kommunikoida tavalliseen tapaan ja kuulla mitä tapahtuu, mutta samalla pysyä myös suojattuna äkillisiltä ääniltä. Jotta suunnan havainnointiin ei olisi negatiivista vaikutusta, on hyvä, jos kummassakin kuvussa on mikrofoni ympäristön äänten kuunteluun.

Jotta et väsyisi kaikkiin ääniin, on etu, jos äänitasoa voidaan säätää kuvussa sijaitsevista painikkeista. Toinen hyvä ominaisuus on ympäristön äänten kuuntelu, jonka voit kytkeä päälle ja pois päältä nopeasti ja intuitiivisesti, esimerkiksi kun kollega lähestyy puhuakseen.

Missä ympäristöissä aiot käyttää kuulosuojaimia?

Kuulosuojaimia valitessa on myös tärkeää ottaa huomioon ympäristöt, joissa suojaimia tullaan käyttämään. Jos sinun tarvitsee käyttää niitä ulkona ja työskennellä myös sateessa ja muissa ikävissä sääolosuhteissa, sinulla on erilainen tarve kuin jos käytät vain ruohonleikkuria hyvällä säällä. Elektroniset kuulosuojaimet voivat ennen kaikkea vahingoittua sateesta, kosteudesta, pölystä ja vaativista työolosuhteista johtuen. Kuulosuojainten IP-luokkaan tutustumalla voit selvittää, millaisista olosuhteista mitkäkin kuulosuojaimet selviytyvät. Yleiset IP-luokat kuulosuojaimille ovat IP 54 (korkea pölysuojaus ja suojaus huuhteluvedeltä) ja IP x4 (suojaus huuhteluvedeltä). Väite siitä, että kuulosuojaimilla olisi tietty IP-luokka, on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä luokitus viittaa yleensä kuulosuojainten tiettyyn osaan, kuten esimerkiksi elektroniikkaan, mikrofoniin tai paristokoteloon.

Kuulosuojaimia valitessa on tärkeää ottaa huomioon ympäristöt, joissa suojaimia tullaan käyttämään.

Hygienia – tarvikkeet ja vaihdettavat osat

Vaikka noudattaisit varovaisuutta kuulosuojaintesi kanssa, ne altistuvat ajan saatossa kulumiselle. Ennen kaikkea on tärkeää pitää silmällä tiivisterenkaita, koska kuivuneet, vaurioituneet tai halkeilleet tiivisterenkaat voivat tarkoittaa heikentynyttä äänenvaimennusta. Osien säännöllisen vaihtamisen helpottamiseksi monet suuret valmistajat myyvät niin sanottuja hygieniasarjoja, jotka sisältävät usein vaahtomuovisia osia ja tiivisterenkaita. Jos kuulosuojaimissasi on puomimikrofoni, sinun on vaihdettava tuulisuoja tai suojateippi hyvän toimivuuden ja hygienian ylläpitämiseksi.  

Lue lisää artikkelistamme ”5 vinkkiä asiantuntijalta: Näin huolehdit kuulosuojaimistasi

Tule kuulluksi melua vaimentavalla mikrofonilla

Sisäänrakennetut viestintävälineet, kuten Bluetooth-puhelin ja radiopuhelin, helpottavat puhelujen soittamista työtä keskeyttämättä. Mutta on helppo unohtaa, että myös toisessa päässä on joku, jonka pitäisi kuulla sinua. Melua vaimentavasta puomimikrofonista voi olla huomattavaa apua, jotta et joudu vaihtamaan paikkaa tai keskeyttämään työtäsi. Joissakin kuulosuojaimissa on sisäänrakennettu puomimikrofoni, toisissa malleissa se taas on erikseen ostettava lisävaruste. Ero melua vaimentavan puomimikrofonin ja tavallisen mikrofonin välillä on se, että melua vaimentavassa mikrofonissa on kaksi mikrofonia, joista toinen kuuntelee ympäristöä ja toinen ääntäsi. Kuulosuojainten tekniikka voi tällöin vähentää ympäristön melua ja vahvistaa ääntäsi siten, että puhelun vastaanottaja kuulee sinut selkeästi ja kuuluvasti.

Lue lisää artikkelistamme "Lisävarusteet, jotka tekevät kuulosuojaimistasi entistä paremmat"

Kuulosuojaimet metsästykseen

Kun valitset kuulosuojaimia metsästykseen, valintaan liittyy muutamia erityisen tärkeitä tekijöitä. Ensinnäkin suojainten tulisi tietysti istua hyvin pään päällä ja tuntua mukavilta pidempään käytettäessä. Jos käytät metsästysradiota, kuulosuojaimissa on oltava joko Bluetooth- tai äänitulo. Ennen kaikkea on tärkeää, että kuulosuojaimissa on aktiivinen ympäristön äänten kuuntelu, jotta voit puhua ja kuulla ympärilläsi tapahtuvaa menettämättä kuuloasi laukaisun lähdettyä.

Lue lisää artikkelistamme ”8 huomioitavaa seikkaa valitessasi kuulosuojaimia metsästykseen ja ammuntaan

Lasten kuulosuojaimet

Lapset ovat aikuisia herkempiä koville äänille ja heidän korvakäytävänsä ovat herkempiä vaurioille. Onneksi lapset eivät oleskele yhtä meluisissa ympäristöissä kuin monet aikuiset, mutta esimerkiksi konserteissa tai suurissa tapahtumissa saattaa olla tarve kuulosuojaimille. On tärkeää pitää mielessä, että kupusuojainten on oltava lapsille tarkoitetut. Muuten on vaarana, että kuulosuojaimet istuvat päähän huonosti ja painavat liian voimakkaasti vääristä paikoista. Tarkista, että kuulosuojaimet on CE-merkitty ja että ne on tarkoitettu oikealle ikäluokalle.

Akut, paristot ja akun kesto

Passiivinen melunvaimennus toimii riippumatta siitä, onko kuulosuojaimesi kytketty päälle vai ei, mutta jos haluat pystyä käyttämään lisätoimintoja, kuten Bluetoothia, radiota ja aktiivista ympäristön äänten kuuntelua, ne tarvitsevat akkua tai paristoja. Kuulosuojaimia on saatavilla ​​vaihdettavilla paristoilla varustettuina malleina, kuten myös malleina, joissa on USB-kaapelilla ladattavat sisäänrakennetut akut. Sisäänrakennettujen akkujen haittapuolena on se, että kuulosuojaimet voi joutua hävittämään akun tyhjennettyä. Vaihdettavien paristojen osalta kuulosuojaimista voi löytyä sekä tavallisia AA-paristoja että erilaisia ​​litiumioniakkuja. Jos akkuja voidaan ladata niiden ollessa kuulosuojaimissa, se on plussaa, koska siinä tapauksessa vältyt käsittelemästä erillistä laturia.

Yleisesti ottaen elektronisissa kuulosuojaimissa on hyvä akun kesto. Käyttöohjekirjoissa ja teknisissä tiedoissa ilmoitettu luku on kuitenkin vain suuntaa antava, etenkin jos tiedoissa ei mainita suojaimille tarkoitettua käyttötapaa. Sama akku voi kestää päivän tai viikon riippuen siitä, suoratoistatko musiikkia, puhutko paljon puhelimessa tai ovatko kaikki toiminnot päällä. Parhaassa tapauksessa valmistaja määrittää akun keston erityyppisille käyttötavoille, valmiustilalle ja latausajalle.

Työpäivääsi helpottavat tervetulleet toiminnot

Voit valita kuulosuojaimet useilla eri toiminnoilla, jotka voivat helpottaa arkeasi.

Bluetooth-liitäntä

Bluetooth mahdollistaa kuulosuojainten yhdistämisen langattomasti ulkoiseen laitteeseen, kuten esimerkiksi Bluetooth-toiminnolla varustettuun puhelimeen tai radiopuhelimeen. Sen avulla voit suojata kuuloasi ympäröivältä melulta keskustellessasi samalla puhelimen tai radiopuhelimen kautta. Joissakin malleissa voit liittää kaksi puhelinta siten, että voit käyttää työpuhelintasi ja omaa puhelintasi samoissa kuulosuojaimissa.

Bluetooth Intercom

Joidenkin kuulosuojainten avulla voit puhua vapaasti kollegoidesi kanssa Bluetoothin avulla. Toimintoa kutsutaan yleensä Bluetooth Intercomiksi tai vastaavaksi ja se tarjoaa jopa 800 metrin kantaman avoimessa maastossa.

Sisäänrakennettu radiopuhelin

Niille, jotka haluavat välttää ylimääräisen laitteen mukana kuljettamista työkaluvyössä, löytyy kuulosuojaimia, joissa on sisäänrakennettu radiopuhelin. Kuulosuojaimet käyttävät yleensä lisenssivapaata taajuuskaistaa PMR 446, mutta saatavilla on myös ohjelmoitavia vaihtoehtoja niille, joille Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto) on myöntänyt luvan käyttää omia taajuuksiaan. Toisin kuin tavallisissa puheluissa, radiopuhelut tarjoavat ainoastaan yksisuuntaisen viestinnän. Jos kuulosuojaimet on varustettu VOX-toiminnolla, voit aloittaa lähetyksen automaattisesti puheääntäsi nostamalla.

FM-radio

FM-radiolla varustetuissa kuulosuojaimissa on sisäänrakennettu radio ja kaiutin, joten voit kuunnella radiota suojainten käytön aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että voit kuunnella lempimusiikkiasi töissä ilman, että kukaan pääsee valittamaan musiikkimaustasi! Joillakin työpaikoilla radion käyttö on kuitenkin kielletty, sillä se voi vaikuttaa kykyyn havaita akuutteja tapahtumia ympäristössä.

Sovellukset ja ääniohjaus

Voit tavallisesti aktivoida kaikki kuulosuojainten toiminnot kuvuissa sijaitsevilla fyysisillä painikkeilla, mutta joihinkin tilanteisiin sopivat paremmin muut vaihtoehdot. Kun sinun on esimerkiksi viritettävä radiokanava, se voi olla helpompaa tehdä mobiilisovelluksessa, ja jos taas haluat vaihtaa kappaletta tai soittaa puhelun nopeasti, on etu, jos kuulosuojaimet tukevat matkapuhelimen digitaalisia ääniavustajia.

Kuulosuojainten ABC

Aktiivinen ympäristön äänten kuuntelu – Toiminto, joka vahvistaa tiettyjä ääniä, mutta estää haitalliset äänet.

A-painotettu äänitaso (dBA) – Äänitaso mitattuna suodattimella, joka vaimentaa matalia taajuuksia jäljittelemään sitä, miten korva havaitsee äänen.

APV-arvo (assumed protection value) – Ilmaisee odotetun suojausarvon eri taajuuskaistoilla.

Aux-sisääntulo – 3,5 millimetrin sisääntulo, jonka avulla matkapuhelimen tai radiopuhelimen voi yhdistää johdolla.

Puomimikrofoni – Varteen asennettu mikrofoni, joka sijaitsee lähellä suuta. Usein melua vaimentava.

Melu – Kaikki korvan tavoittavat ei-toivotut äänet.

Melutasomittari – Kannettava mittausväline, jota käytetään henkilökohtaisen melun altistumisen mittaamiseen työpäivän aikana.

C-painotettu äänitaso – Äänitaso mitattuna suodattimella, joka vaimentaa korkeita taajuuksia. Käytetään impulssiäänten ja äänipiikkien mittaamiseen.

Desibeli (dB) – Äänenpaineen mittausyksikkö.

Ekvivalenttimelutaso – Keskimääräinen äänitaso tiettynä ajanjaksona.

Taajuus – Ääniaallon värähtelyt sekunnissa ilmoitetaan hertseinä (Hz). Matalat taajuudet antavat bassoääniä, korkeat taajuudet puolestaan diskanttiääniä.

HML-arvot - Käytetään korkeataajuisen melun (H), keskitaajuisen melun (M) ja matalataajuisen melun (L) odotetun vaimennuksen määrittämiseen.

Hygieniasarja – Sarja, johon kuuluu kuulosuojainten yleisimmät vaihdettavat osat.

Impulssiääni – Ääni, joka kestää alle sekunnin ja ylittää 15 dB:n äänitason.

Sisäänrakennettu radiopuhelin – Mahdollistaa käyttäjien välisen langattoman viestinnän.

IP-luokka – Mittaa, kuinka hyvin kuulosuojaimet kestävät ulkoisia vaikutuksia, kuten pölyä ja kosteutta.

Melutaso – Mitataan desibeleinä (dB).

PMR 446 – Lisenssivapaa taajuuskaista, jota käytetään radioviestinnässä.

PTT (Push to talk) – Painike, josta käynnistetään radiopuhelimen lähetys.

Push to listen – Painike aktiivisen ympäristön äänten kuuntelun kytkemiseksi päälle ja pois päältä.

Suojateippi – Kosteuden- ja tuulenpitävä teippi, jota käytetään puomimikrofonin suojaamiseen.

SNR-arvo – SNR-arvo (Single number rating) on yksinkertaistettu arvo, joka osoittaa teollisuusmelun odotetun vaimennuksen kuulosuojaimissa.

VOX-toiminto – Toiminto, jonka avulla voi aloittaa radiopuhelimen lähetyksen puheääntä nostamalla.

Tuulisuoja – Tuulen aiheuttamaa melua ehkäisevä suoja, joka asetetaan puhelumikrofoniin ja ympäristön äänten kuunteluun tarkoitettuun mikrofoniin.

Liiallinen vaimennus – Kun kuulosuojaimet vaimentavat niin paljon melua, että menetetään tärkeitä tietoja ympäristöstä.

Päivitetty 21.6.2021